KENNETIN PÄÄSIVU - THE KENNETTI MAIN PAGE
Sivuston suunnittelu ja ylläpito: Kenneth Sundberg
Viimeisin päivitys: Syyskuun 18, 2011

KenNetin viihdetietokanta - the KenNetti entertainment database
Ne Ainoat Oikeat Pikkuoravat

PIKKUORAVIEN HISTORIA

KenNetin käyttämä termi ei liene ihan virallinen, mutta "nopeutetulla vinkuäänellä" on leikitty jo kauan ennen kuin "Pikkuoravat" valloittivat musiikkibisneksen ympäri maailmaa. Yksinkertaisimmin selitettynä kyseessä on äänitystekniikka, jolla normaali ihmisääni saadaan nopeutuksen avulla muuttumaan hassunhauskaksi vimkunaksi. Ihan niin helppoa ja yksinkertaista tämä äänitystekniikka ei kuitenkaan ole. Hyvän, ymmärrettävän ja miellyttävän lopputuloksen saamiseksi on alkuperäisen ihmisäänen osattava artikuloida (=ääntää ja ilmaista) hitaaaasti jotta nopeutetussa lopputuloksessa on luonnollisuutta, tempoa sekä persoonaa. Lauluja tehtäessä äänitystekniikka muuttuu entistäkin vaativammaksi - sillä ihmisesiintyjän on hyvän artikuloinnin lisäksi laulettava yhtä lailla hitaaaasti jotta lopputulos kuulostaa luonnolliselta ja hyvältä. Liian usein lopputulos on kuitenkin sitä kammottavaa ininää mitä "pikkuoravien" (tai "pikkuoravan") sekä Smurffien nimillä on Suomessakin pursunut musamarkkinoille jo 1990-luvun puolivälistä saakka. Toisin oli silloin, kun Sauvo Puhtila toi Pikkuoravat ensi kertaa Suomeen.

Samainen äänitystekniikka on kuitenkin ollut olemassa jo ainakin 1930-luvulta lähtien. Elokuvaklassikolle Ihmemaa Oz (The Wizard of Oz, 1939) luotiin hilpeältä kuulostava Maiskismaalaisten (Munchkins) kuoro sekä sen useimmat soololaulajat. Disneyn studioilla Tiku ja Taku (Chip 'n' Dale) vinkuivat hassusti jo 1940-luvulla, ja vuonna 1950 ensi-iltansa saaneessa Tuhkimossa (Cinderella) oravien tilalla piipitti joukko laulavia hiiriä. Viimeksimainituista nopeutetuista hiiriäänistä vastasi äänitehostemestari Jimmy Macdonald, joka tunnettiin myös Mikki Hiiren virallisena äänenä ennen Wayne Allwinea. Jouluksi 1957 Disneyland Records julkaisi kokonaisen LP-levyllisen hilpeää hiirimusiikkia, jonka useimmat äänet olivat niinikään samalla vinkuäänitekniikalla luotuja (Walt Disney's Christmas Concert, the All Mouse Symphony and Chorus under the direction of Ludwig Mousensky). Disneyn tuottamasta hiirilevystä ei kuitenkaan tullut toivottua myyntihittiä.

On siis kohtalon ivaa, että vain vuosi myöhemmin armenialais-amerikkalainen laulaja, lauluntekijä, näyttelijä ja levytuottaja Ross Bagdasarian, Sr teki lopullisen läpimurtonsa suurhitillään "The Chipmunk Song (Christmas Don't Be Late)". Bagdasarian, joka levytti taiteilijanimellä David Seville, tutki vinkuäänen mahdollisuuksia jo kahdella edellisellä singlellään ("Witch Doctor" ja "The Bird on My Head"), mutta vasta hänen vallattomat laulavat maaoravansa näyttivät toteen sen, ettei pelkkä hassunhauska vinkuääni riittänyt tekemään hittiä - vaan mukaan tarvittiin myös räävitöntä huumoria ja aimo annos persoonallisuutta! Joulun alla 1958 julkaistu "The Chipmunk Song" ponkaisi Yhdysvalloissa hittilistojen kärkeen ja voitti arvostettuja musiikkialan palkintoja. Bagdasarianilla oli nyt käsissään hittituote josta syntyi hyvin lyhyessä ajassa kokonainen bisnes - sisältäen leluja, pelejä, sekä jopa televisiolle 1961 tehdyn piirrossarjan "The Alvin Show" joka päivitettiin 1980-luvulla menestyksekkäämmäksi.

Alunperin Ross Bagdasarian lauloi itse maaoraviensa Alvinin, Simonin ja Theodoren herkulliset lauluosuudet - ja usein myös sovitti musiikin. Musiikin ammattilaisena hän tutki perusteellisesti äänitystekniikan mahdollisuudet. Lopputuloksena syntyi "oravaääni", jonka pehmeyttä ja persoonallisuutta on vaikea ylittää. Bagdasarianin maaorava-konseptin unohtumattomin sekä myös hulvattomin seikka oli kuitenkin vallaton Alvin, joka jaksoi alkuaikoina touhuta kaikenlaista äänitysten aikana - ja jonka takia kapellimestari Sevillen oli pakko karjaista useamman kerran "Aaaalvin!". Bagdasarianin maaoravien (alunperin "The Chipmunks") hulvattomimpia hittejä ovat alkuperäisen joululaulun lisäksi mm. "Alvin's Harmonica", "Ragtime Cowboy Joe", sekä "Alvin's Orchestra". Kaikkia näitä yhdistää musiikki joka ei ehkä ole niin mieleenpainuvaa kuin äänitteen hilpeä kokonaisuus. Bagdasarianin konsepti kuitenkin rauhoittui korvin kuultavasti 1960-luvun aikana - ja kehittyi myös hieman karmeampaan suuntaan, kun maaoravat innostuivat kiljumaan The Beatles -hittejä.

Ross Bagdasarian kuoli vain 52 vuoden ikäisenä 1972. Vuosien 1959-1969 aikana hän ehti tuottaa kaksitoista maaoraviensa laulamaa levyä. Vasta vuonna 1979 hänen poikansa, Ross Bagdasarian Jr, jatkoi isänsä työtä. Hän päivitti konseptin 1980-luvulle - ja itseasiassa varsin menestyksekkäästi, vaikka kyseessä oli jokseenkin erilainen konsepti kuin isä-Bagdasarianin alkuperäisluomus. Konseptia väännettiin taas kerran vuoden 2007 elokuvaksi, Alvin and the Chipmunks, jossa isä-Bagdasarianin persoonallinen luomus tuhottiin kaameilla lauluilla, persoonattomilla oravaäänillä, kaavoihin kangistuneella käsikirjoituksella, sekä mauttomalla vessahuumorilla (jota Hollywoodin elokuvatuottajat luulevat jostain syystä "hauskaksi"). Pahinta että konseptin oikeuksien omistaja, Bagdasarianin poika, hyväksyi kyseisen häväistyksen.

Nykyisellä "Alvin and the Chipmunks" -konseptilla on siis hyvin vähän tekemistä Ross Bagdasarian Sr:n tyylikkään alkuperäisluomuksen kanssa.

SUOMEN PIKKUORAVAT

Suomalaisessa pop-musiikissa on aina 1990-luvulle asti tukeuduttu huomattavissa määrin ulkomaisten hittien suomennoksiin. Alkuperäisen "The Chipmunk Song" -hitin menestys ei taatusti jäänyt huomaamatta suomalaisilta musiikkituottajilta joulun 1958 liepeillä. Levy-yhtiö Scandia nappasi herkkupalan itselleen ja julkaisi sen suomalaisen version jo vuonna 1959. Scandialle "Saukki"-nimellä työskennellyt Sauvo Puhtila - joka oli Bagdasarianin tavoin monilahjakkuus - vastasi laulun kääntämisestä suomenkielelle. Puhtila ei kuitenkaan itse laulanut oravarooleja; tähän vaativaan suoritukseen tarvittiin laulaja & jazz-trumpetisti Eino Virtanen. Kapellimestari Jaakko Salo loi Bagdasarianin alkuperäislaululle vieläkin persoonallisemman orkesterisovituksen. Lopputuloksesta tuli niin hyvä, että vuoden 1960 aikana sama tiimi tuotti Scandialle "Saukin & Oravien" ensimmäisen EP-levyn jolla kuultiin neljä uutta laulua. Ne olivat lähes puhtaasti suomalaista tuotantoa, vaikkakin säveltäjä-sovittaja Jaakko Salo käytti "Pikkuoravien tuutulaulussa" amerikkalaisen Stephen Fosterin (1826-1864) rakastetuinta sävellystä. Salo oli itseasiassa tuleva käyttämään muissakin orava-hiteissä yllättävän paljon amerikkalaisia kansansävelmiä - vaikka tällä käytännöllä ei ollut mainittavaa yhteyttä Bagdasarianin alkuperäishitteihin.

Viralliselta nimeltään Scandian oravaluomus on "Saukki & Oravat", mutta Sauvo Puhtila käytti laulujen nimissä sekä sanoituksissaan osuvampaa termiä Pikkuoravat. Vaikkei konsepti ollutkaan Puhtilan keksintöä, hän muunsi sen kerrassaan loistavasti suomenkieleen sekä suomalaiseen kulttuuriin. Itseasiassa Saukki loi oravahiteilleen vieläkin herkullisempaa huumoria kuin Bagdasarian; (muun muassa kolmiminuuttisessa "Saukki-sedän lastentunnissa" - joka itseasiassa ei ole edes laulu - nauretaan tyypillisen lapsia aliarvioivan lässytyksen kustannuksella, ja oravat tupsahtavat sotkemaan lähetyksen kulkua useammin kuin yhdessäkään muussa levytyksessä). Saukin käsittelyssä Bagdasarianin määrittelemien alkuperäisoravien nimet ja persoonallisuudet menivät tyystin sekaisin - ehkä jopa tarkoituksellisesti: Alvinista tuli oravajoukon kuopus Elmeri (jolle Saukki tottakai huutaa omaan persoonalliseen tyyliinsä "Elmeriiii!"), älykkö-Simonista tuli Simeoni (jonka hahmosta löytyy myös osa Theodorea), sekä ujosta Theodoresta jostain kumman syystä kehittyikin joukon vanhin, mietiskelevä Nestori. (Lisää Saukin Pikkuoravien luonteenpiirteistä voi lukea Scandian levyjulkaisun hilpeästä takakannesta, joka sisällytettiin myös Warner Music Finlandin 2004 CD-julkaisuun).

Saukin & Oravien parhaat hitit ovat ihastuttavasti akustisia, selvämelodisia ja mukaansatempaavia. Jaakko Salon säveltämä "Jee Jee Jee" sisältää riemastuttavan mandoliinisoolon sähkökitaroiden ja rokahtavan sykkeen seassa. "Pikkuoravien hyppyrilinko" on myös Salon sävellys ja varsin ikimuistoinen sellainen. Kenties kuuluisin alkuperäisistä suomalaisista pikkuorava-sävellyksistä on vuoden 1960 "Jöröjukka-rock" johon Saukki ja Salo hakivat inspiraation kulttimaineeseen nousseesta saksalaisesta lastenkirjasta Struwwelpeter joka on kauhistuttanut lapsia jo vuodesta 1845. Pikkuoravien käsittelyssä kirja sai kuitenkin aivan uuden ironis-filosofisen sävyn, laulun niputtaessa yhteen traditionaalisia lastenloruja rokahtavassa potpurissa. "Jöröjukka-rock" lienee myös ainoa Saukin & Oravien hitti joka on kuultu valkokankaalla; se esitettiin ikimuistoisen tanssinumeron kera Aarne Tarkaksen elokuvassa Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut (1960).

Vuodesta 1963 alkaen Eino Virtanen siirtyi vastaamaan Musiikkitalo Westerlundin äänitetuotannosta. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että Saukin & Oravien kultakauden viimeiset hitit tuotettiin 1964. Näihin kuului myös kaksi joulupotpuria (jotka Saukki nimesi tietenkin tarkoituksellisesti "potkureiksi"). Saukin sanoittamat joululauluklassikot - muun muassa "Rekiretki", "Kuuraparta" ja "Nisse-polkka" - kuultiin näissä ihastuttavissa potpureissa, joilla ei edelleenkään ollut paljoakaan tekemistä Ross Bagdasarianin alkuperäisten maaorava-joululevytysten kanssa.

Vuonna 1970 Saukki & Oravat tekivät vaatimattoman comebackin lapsitähti Mari Laurilan "taustalla". Musiikin monitoimimies Heikki Laurila, Marin isä, kuuuluu Suomen eittämättömiin mestareihin - muttei valitettavasti saanut puhallettua näihin laulutekeleisiin 1960-luvun raikasta musiikillista sielua. Vaikka Saukki oli edelleen mukana sekä sanoittamassa että laulamassa, näistä tekeleistä tuli oudon saarnaavia opetuslauluja. Jo laulujen nimetkin kertovat ettei kyseessä ole Saukin vallaton pikkuoravameininki: "Pelko pois - Pikkuoravat hammaslääkärissä" ja "Pikkuoravat peruskoulussa". Viimeksimainittu rallatustuokio tosin sisältää herkullisia kommentteja pikkuoravilta (ilmeisesti edelleen loistavasti artikuloiva Eino Virtanen) - mutta on sääli että laulun kokonaisuus ja sanoma on pikemminkin holhoava ynnä ärsyttävä kuin ikimuistoinen.

Ellei arkistojen kätköissä ole julkaisemattomia Saukki & Oravat -äänitteitä, edellämainittujen Laurila-laulujen jälkeen kesti useita vuosia ennenkuin Finndisc julkaisi vuonna 1978 "Pikkuoravien hyppyrilingon". Tässä laulussa Saukki ja pikkuoravat tavoittivat jälleen kultakautensa äänen sekä hulvattomuuden - mutta ilmeisesti viimeisen kerran.

1990-luvun puolivälissä Smurffit tekivät oman comebackinsa ja niiden ininän vanavedessä ilmestyi myös uusia "Pikkuorava"-äänitteitä joilla ei ollut mitään tekemistä Saukin & Oravien kanssa. Erityisesti 2000-luvulla julkaistujen pikkuorava-kidutusbiisien tekijät ovat viitanneet kintaalla niin artikulaatiolle, persoonallisuudelle kuin myös äänten pehmeydelle. Näitä kammottavuuksia ei siis missään tapauksessa saa sotkea Saukin & Oravien tyylikkäisiin ja aidosti hauskoihin ralleihin - joita ei olisi syntynyt ilman Sauvo Puhtilan ja Jaakko Salon ilmiselvää nerokkuutta.

Taustatietojen jäsentäminen,
kuvien muokkaus, ja teksti:
Kenneth Sundberg

"Saukki & Oravat"
alkuperäistaide: Nipa Niemi
© Scandia /
Warner Music Finland Oy,
a Warner Music Group

"The Chipmunks"
original art
© Ross Bagdasarian

LÄHTEET
Informaatio & kuvat

Saukki & Oravat - LP (Scandia)
Saukki & Oravat - CD
(2004, Warner Music Finland)
The Chipmunks: Greatest Hits - CD
(1992, Curb Records)

Christmas with the Chipmunks - CD
(2010, Capitol Records)

UIT: Tanssitaanko ensin (1999)
- käsiohjelma (suunn. Jussi Aarnio)
Wikipedia.org / YouTube

Kenneth Sundberg

_________________

KenNetti on Kenneth Sundbergin täysin epäkaupallinen nettisaitti joka kunnioittaa ja ylistää lahjakkaita ihmisiä ja heidän töitään. Kaiken tälle saitille kerätyn materiaalin tarkoituksena on jakaa informaatiota, edistää tietämystä vähemmälle huomiolle jääneistä asioista, sekä viihdyttää ihmisiä kaikkialla maailmassa. KenNetti ja Kenneth Sundberg eivät ole missään tekemisissä tällä saitilla mainittujen yhtiöiden, teemapuistojen, elokuvien, ihmisten, kummitusten tai muiden asioiden kanssa. Oikeuksia materiaalien jäljentämiseen ei ole myönnetty KenNetille eikä Kenneth Sundbergille, lukuunottamatta osioita missä asiasta on erikseen mainittu. Jos Sinun mielestäsi jokin kuva tai muu materiaali ei saisi olla tällä saitilla, ole ystävällinen ja OTA YHTEYTTÄ Kenneth Sundbergiin, niin voimme nopeasti ratkaista ongelman.

KenNetti is a totally non-commercial website by Kenneth Sundberg to pay tribute and to honour the work of the talented people behind some of the most wonderful things found on this planet. All the material is gathered here only to inform, to promote things that need to be noticed, and to entertain people all over the world. KenNetti and Kenneth Sundberg are not affiliated to any of the companies, theme parks, movies, people, ghosts or other things appearing on this site. No rights of reproduction have been granted to KenNetti or Kenneth Sundberg, except where indicated. If You feel that some image or material whatsoever should not appear on this site, please CONTACT Kenneth Sundberg so that we can quickly resolve the problem.

_________________

 

SAUKKI & ORAVAT
Käpyloginen listaus
b y - K e n N e t t i

Se mistä kaikki
varsinaisesti alkoi...
The Chipmunk Song
(Christmas Don't Be Late)

Tuotantovuosi: 1958
Alkuperäinen sävellys,
sanoitus ja levytys:
Ross Bagdasarian, Sr.

(alias David Seville)
Alkuperäisjulkaisu:
Liberty Records (1958)

...josta syntyi:
Alvin and the Chipmunks
Kaikki alkuperäiset oravaäänet
(Alvin, Simon, Theodore),
alkuperäislaulujen sävellys
ja sanoitus, sekä tietenkin
myös David Sevillen ääni:
Ross Bagdasarian, Sr.

Suomalainen
vastine:
Saukki & Oravat
Kaikki sanoitukset
ja sanoitussovitukset
(toisin sanoen,
"oravasanoitus"):
Sauvo
"Saukki" Puhtila
Musiikkisovitukset ja
kapellimestari: Jaakko Salo
(ellei toisin mainita)
Kaikki laulut esittää:
E i n o -V i r t a n e n

(Nestori, Simeoni, Elmeri),
Sauvo Puhtila (Saukki)
ja Jaakko Salon orkesteri
(ellei toisin mainita)
Äänitys: J. Ahera,
Scandia-studio
(ellei toisin mainita)
Kustantaja/julkaisija:
Scandia

Kaikki alle listatut
pikkuorava-klassikot

on julkaistu Warner Musicin
kokoelmalla Saukki & Oravat
Julkaisuvuosi: 2004
© Warner Music Finland Oy,
a Warner Music Group
www.warnermusic.fi

Laulujen
yksityiskohtaisemmat
ja korjatut tiedot:
Kenneth Sundberg
KenNetti.fi

1959
Pikkuoravien joululaulu
Alkuperäisversio:
The Chipmunk Song
(Christmas Don't Be Late)

Alkuperäinen sävellys ja sanoitus:
Ross Bagdasarian, Sr.
Suomalainen sanoitus: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1959
(Fazer Finnlevy, 1989)
(Monarch Music)
Kesto: 2 min 18 sek

1960
Elmerin humppa
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalinen, mutta
toistaiseksi tunnistamaton
("Tule meille vaan, meillä leivotaan")

Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1960
Kesto: 2 min 29 sek

1960
Jöröjukka-rock
Inspiraatio:
Heinrich Hoffmann
in
"Jörö-Jukka" (Struwwelpeter)
Alkuperäissanoitus sekä
oravasanoitukset: Saukki
Musiikin sävellys ja sovitus:
Jaakko Salo
Sisältää myös traditionaalit:
"Hämä-hämä-häkki"
"Jänis istui maassa"
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1960
Kesto: 2 min 04 sek

1960
Saukki-sedän lastentunti
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalisia, mm.
"Juokse porosein"
"Mää, mää, karitsa"
s e k ä
Mikkihiiri merihädässä
(sävellys:
Georg "Jori" Malmstén,
sanoitus: R.R. Ryynänen)

Oravasanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1960
Kesto: 2 min 59 sek

1960
Pikkuoravien tuutulaulu
Alkuperäismusiikki & sanat:
Beautiful Dreamer, traditionaali
(sävellys ja sanoitus: Stephen Foster)
Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1960
Kesto: 3 min 22 sek

1960
Palapelipossu
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalisia, mm.
"Porsaita äidin oomme kaikki"
"Tanssi mun vauvani"

Oravasanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki,
sekä erikoisvieraina
Niilo "Tarva" Tarvajärvi
ja "Peepee" Palapelipossu
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1960
Kesto: 4 min 29 sek

1962
Villin lännen villitys
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalisia (U.S.A.), mm.
Home on the Range
(alkuperäissanoitus: Brewster Higley,
sävellys: Daniel E. Kelley/David Guion)
My Old Kentucky Home
(sävellys ja sanoitus: Stephen Foster)
When Johnny Comes Marching
Home
(alunperin irlantilainen trad. /
amerikkalainen sovitus ja sanoitus:
Patrick Sarsfield Gilmore)
Oravasanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1962
Kesto: 2 min 53 sek

1962
Pikkuoravien kuuraketti
Alkuperäismusiikki & sanat:
Oh! Susanna, traditionaali
(sävellys ja sanoitus: Stephen Foster)
Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1962
Kesto: 3 min 05 sek

1963
Saukin syntymäpäivä
Alkuperäismusiikki & sanat
traditionaalisia,
mm.
Sä kasvoit neito kaunoinen
(ilmeisesti supisuomalainen
kansansävelmä)
Happy Birthday to You
(alkuperäissävellys/sovitus:
Patty Hill
& Mildred J. Hill /
alkuperäissanat: Preston Ware
Orem & R.R. Forman)
s e k ä
"Pikkuoravien Pikkuveturi"
(mahdollisesti Jaakko Salon
alkuperäissävellys)
Oravasanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1963
Kesto: 3 min 10 sek

1964
Jee jee jee
Alkuperäissanoitus ja
oravasanoitus: Saukki
Musiikin sävellys: Jaakko Salo
Sisältää myös traditionaalin:
Tuiki tuiki tähtönen
(alkuperäissanat: Jane Taylor,
alkuperäissävellys:
ranskalainen traditionaali
"Ah! vous dirai-je, Maman",
mm. W.A. Mozart on
tehnyt variaatioita tästä)
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1964
Kesto: 3 min 11 sek

1964
Pikkuoravien kolmiottelu
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalinen (U.S.A.)
mutta toistaiseksi tunnistamaton
Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1964
Kesto: 2 min 44 sek

1964
Pikkuoravien
Joulupotkuri 1

Sisältäen:
Joulupukki matkaan jo käy
Santa Claus is Coming to Town

(sävellys: J. Fred Coots,
sanoitus: Haven Gillespie)
Kuuraparta

Frosty the Snowman

(sävellys ja sanoitus: Steve Nelson
& Walter "Jack" Rollins)
Rekiretki - Sleigh Ride
(sävellys: Leroy Anderson,
sanoitus: Mitchell Parish)
Kaikkien laulujen
suomalaiset sanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1964
Kesto: 2 min 48 sek

1964
Pikkuoravien
Joulupotkuri 2

Sisältäen:
Jollei jouluna ole lunta
If It Doesn't Snow on Christmas

(sävellys ja sanoitus:
Milton Pascal & Gerald Marks)
Kun joulupukki suukon sai
I Saw Mommy Kissing Santa Claus

(sävellys ja sanoitus: Tommie Connor)
Nisse-polkka - Tomtepolka
(sävellys: Köie Henning)
Kaikkien laulujen
suomalaiset sanoitukset: Saukki
Musiikin sovitus: Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen & Saukki
Äänitys: J. Ahera, Scandia-studio
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1964
Kesto: 2 min 55 sek

1970
Pelko pois
- Pikkuoravat hammaslääkärissä
Alkuperäismusiikki & sanat:
traditionaalinen
mutta toistaiseksi tunnistamaton
Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus ja johto:
Heikki Laurila

Äänessä:
Mari Laurila,
Eino Virtanen
& Saukki
Äänitys: ei tiedossa
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1970
Kesto: 2 min 28 sek

1970
Pikkuoravat peruskoulussa
Alkuperäismusiikki & sanat:
Arvon mekin ansaitsemme,
suomalainen kansansävelmä
(ilmeisesti kirjannut ylös:
Jaakko Juteini eli Jaakko
Heikipoika
eli Jacob Judén)
Sisältää myös traditionaalin:
"Tuiki tuiki tähtönen"
Oravasanoitus: Saukki
Musiikin sovitus ja johto:
Heikki Laurila

Äänessä:
Mari Laurila,
Eino Virtanen
& Saukki
Äänitys: ei tiedossa
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Scandia,
1970
Kesto: 4 min 23 sek

1978
Pikkuoravien hyppyrilinko
Alkuperäissanoitus
ja oravasanoitus: Saukki
Musiikin sävellys ja sovitus:
Jaakko Salo
Äänessä: Eino Virtanen
(ilmeisesti vieläkin)
ja Saukki
Äänitys: ei tiedossa
Tuotanto ja alkuperäisjulkaisu:
Finndisc,
1978
Kesto: 4 min 08 sek