KENNETIN PÄÄSIVU • THE KENNETTI MAIN PAGE
Sivuston suunnittelu ja ylläpito: Kenneth Sundberg
Viimeisin Päivitys: Kesäkuun 21, 2014

KenNetin Teemapuistotietokanta - Disneyn Teemapuistot
DISNEY-PUISTOJEN ELÄMYKSET

Les Mystères du Nautilus

ja Kalifornian Disneylandin 1955-1966 näyttely
20,000 Leagues Under the Sea

Tämä elämys löytyy
ainoastaan Disney-puistosta:

Disneyland Paris,
Disneyland Resort Paris, Ranska,
Discoveryland -alue

Elämyksen vapaa suomennos:
"Nautiluksen mysteerit"

Elämysluokka:
Kunnianosoitus
klassikolle

Avajaiset:
Elokuu 1955 (DL)
Vuosi 1994 (DLP)

Elämystyyppi: Kävelykohde,
muutamilla erikoistehosteilla
höystettynä.

Istuimet
(Les Mystères du Nautilus):
Ei istuimia

Elämyksen kesto
(Les Mystères du Nautilus):
Ei mitään kiirettä, ellei ruuhkaa ole.
(Läpikävely ilman jonoa ja ruuhkaa
noin 9-15 minuuttia).

Pituusrajoitus:
Ei ole

Ikärajoitus tai -suositus:
Alle 7-vuotiaat vain aikuisen seurassa.

Virallinen varoitus:
Ei ole

Tärkeää Disney-puistojen varoituksista

KenNetin varoitus / suositus:
Disneyland Paris -puiston Les Mystères du Nautilus sisältää yllättävän pitkän kävelymatkan ja muutamia tehosteita (joita ensikertalainen ei välttämättä edes huomaa). "Sukellusveneen" sisätilat ovat tarkoituksellisen pienikokoiset, valaistus hämärää ja äänimaailma sen verran aavemaista, ettei KenNetti suosittele tätä ihan perheen pienimmille eikä vaikutuksille alttiille henkilöille – vaikkei mistään vakavasta kauhukokemuksesta olekaan kyse.

Katso myös:
Submarine Voyage (1959)
20,000 Leagues Under the Sea (1971)
20,000 Leagues Under the Sea (Tokyo)
Finding Nemo Submarine Voyage
Le Passage Enchanté d'Aladdin

Les Mystères du Nautilus
20,000 Leagues Under the Sea
Disneyland (1955-1966)
Elämyksen historia
ja esittely

Disneyland Paris -puiston Les Mystères du Nautilus on läpikäveltävä, maan alle rakennettu elämyskohde jonka moni ohittaa pelkällä olankohautuksella (jokseenkin ymmärrettävistä syistä, sillä tämä elämys puhuttelee lähinnä niitä jotka rakastavat Disneyn 1954 hittielokuvaa 20,000 Leagues Under the Sea ja / tai kirjailija Jules Vernen luomuksia – tai pelkkiä jättiläiskalmareita!). Pariisin elämyksellä on kuitenkin merkittävä osansa Disneyn teemapuistohistoriassa, sillä se on oikeasti kunnianosoitus Kalifornian Disneylandissa avajaiskesänä 1955 pikaisesti pystyyn pistetylle "20,000 Leagues Under the Sea" -näyttelylle.

Kun alkuperäistä Disneylandia rakennettiin, aika ja raha loppuivat kesken. Erityisesti puiston Tomorrowland-alue avattiin keskeneräisenä. Hittielokuvan 20,000 Leagues Under the Sea (Sukelluslaivalla maapallon ympäri) lavasteita ja somisteita esittelevän väliaikaisen näyttelyn idea oli tullut Walt Disneyltä itseltään vain muutamia viikkoja ennen puiston avaamista. Fantasylandin alkuperäiset dark ride -ajelut loihtinut Ken Anderson sai uudeksi tehtäväkseen kunnostaa elokuvassa nähdyn jättiläiskalmarin näyttelyä varten. Tehostevelho Robert A. "Bob" Matteyn kalmariluomus oli tosin kuvauksissa runneltu huonoon kuntoon, eikä se alunperinkään ollut erityisen mekaaninen otus. Hirviökalmari oli herätetty elokuvassa eloon enemmälti "marionettityyliin" – eli käsikäyttöisten tekniikoiden avulla. Anderson päätti kutsua Matteyn apuun.

Ei mennyt edes viikkoakaan, kun uuden ihon ja toimivammat sisälmykset saanutta jättiläiskalmaria oltiin jo asentamassa Tomorrowlandin näyttelyyn, sukellusvene-ikkunan takana avautuvaan merimaisemaan. Oikeaa vettä ei käytetty lainkaan. Andersonin taiteilijaryhmä antoi merimaisemalle hypnoottisen vivahteen käyttämällä ultraviolettivalaistuja fluorisoivia värejä – eli samaa tekniikkaa joka teki muun muassa Fantasylandin ajeluista aikansa edustavimpia dark rideja. Lähes näkymättömät siimat saivat jättiläiskalmarin ojentelemaan kymmentä komeaa lonkeroaan. (Katso mahtava valokuva sivun alareunassa!).

Matteyn sekä Andersonin työryhmän kovasta uurastuksesta huolimatta näyttelyä ei saatu valmiiksi Disneylandin avajaisiin (heinäkuun 17. päivä, 1955). Näyttely avattiin vasta kolme viikkoa myöhemmin, elokuun puolella, ja osoittautui niinkin uskomattomaksi menestykseksi, että se suljettiin vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin, 1966. Loistava suoritus näyttelyltä jonka oli tarkoitus olla ainoastaan väliaikaisratkaisu.

Vaikuttavan jättiläiskalmarin lisäksi näyttelyssä nähtiin Nautilus-sukellusveneen lavasteita ja muuta rekvisiittaa, muun muassa Kapteeni Nemon komeat urut. Kyseiset alkuperäisurut siirtyivät näyttelyn purkamisen jälkeen vuonna 1969 avattuun The Haunted Mansion -kummituskartanoon. Urkujen ulkonäköä tosin muutettiin niinkin paljon, ettei niitä uskoisi samaksi laitteeksi.

Les Mystères du Nautilus
Disneyland Paris
Disneyland Paris Resort

Fantasiakirjailija Jules Verne oli monella tavalla tärkeä osa Disneyland Paris -puiston Discoverylandin alkuperäisteemoituksessa. Verne oli vahvasti mukana tunteisiin vetoavassa Le Visionarium -elokuvaelämyksessä (1992). Hänen teoksensa De la Terre à la Lune (1865) toimi tärkeänä inspiraationlähteenä Disneyn uudelle mielikuvitukselliselle Space Mountainille (1995). Ei siis ollut mikään yllätys että Vernen teoksen Vinqt mille lieues sous les mers (1870, Sukelluslaivalla maapallon ympäri) inspiroima elämyskohde ilmestyi Space Mountainin naapuriksi - hiljaisesti vedessä vaanivan merihirviömäisen sukellusveneen kera. Les Mystères du Nautilus -elämys avautui tosin jo vuoden 1994 puolella.

Vuoden 1954 hittielokuvasta tuttu Nautilus-sukellusvene oli Disney-taiteilija Harper Goffin käsialaa. Saman sukellusvenemallin kopioita käytettiin kuljetusvälineinä Walt Disney Worldin Magic Kingdom -puiston sukellusvene-elämyksessä 20,000 Leagues Under the Sea. Pariisin puiston Discoverylandiin rakennettu elämyskohde Les Mystères du Nautilus käyttää vedessä vaanivaa sukellusvenettä ainoastaan fasadina, sillä varsinaiset läpikäveltävät "sukellusveneen" sisäosat on rakennettu paljon syvemmälle maan sisään.

Toisin kuin Kalifornian Disneylandin 1955 pikaisesti pystytetty näyttely, Pariisin Les Mystères du Nautilus pyrkii tarjoamaan sukellusveneen sisätiloista uskottavamman, kokonaisvaltaisemman elämyksen. Taiteilija Tom Shermanin asiantuntemuksen avulla 1954 elokuvan Nautilus heräsi uudelleen eloon kaikessa Viktoriaanisessa loistossaan. Läpikävelyn aikana nähtäviä yksityiskohtia on niin runsaasti, että kyseisen elokuvan sekä Vernen rakastaja pysyy elämyskohteessa varmasti pitkään kaikkia yksityiskohtia tutkiessaan. Läpikävelyn ehdoton huippukohta lienee kuitenkin suuri tummanpunaisin verhoin varustettu salonki jota dominoi kultaisena sädehtivät urut. Kyseinen soitin on uskomattoman tarkka kopio elokuvan alkuperäisversiosta. Salongin muutkin yksityiskohdat ovat niin samankaltaisia Disneylandin 1955 näyttelyn kanssa, että alkuperäiselämyksen kokenut ihminen voisi luulla astuneensa menneisyyteen.

Salongissa on kuitenkin kaksi yksityiskohtaa, joiden tiedetään jääneen monilta asiakkailta huomaamatta. Urkujen peiliin ilmestyy noin minuutin välein Kapteeni Nemon kasvot; (1954 elokuvassa häntä esitti näyttelijä James Mason). Salongin keskellä sijaitsevan ikkunan suojakuori aukeaa muutaman minuutin välein, paljastaen näkymän meren syvyyksissä kuplivaan pimeyteen. Mutta sitten pimeydestä erottuu muutakin – punaisena hehkuva jättiläiskalmarin silmä! Voimakkaissa fluorisoivissa väreissä hehkuva otus lähestyy ikkunaa pahaenteisen musiikin kera ja levittää kahdeksan lonkeroaan sukellusveneen ympärille, hirviömäinen nokka uhkaavasti avautuen. Sokaiseva sähköisku kuitenkin karkottaa jättiläiskalmarin tiehensä ja ikkunan suojakuori sulkeutuu.

Kyseinen Les Mystères du Nautilus -elämyksen kahdeksanlonkeroinen jättiläiskalmari on uuden sukupolven Audio Animatronics -versio 1954 elokuvan yksilöstä. (Ihkaoikeilla kalmareilla on itseasiassa kymmenen "lonkeroa"!).Vaikka Pariisin jättiläiskalmari on aggressiivisempi kuin Disneylandin 1955 näyttelyssä ikkunan takana lillunut alkuperäisotus, ei tätä Pariisin hirviötä ole kuitenkaan tarkoitettu yhtä yksityiskohtaiseen tarkasteluun – sillä sen lonkerot ovat pelkkiä katkaistuja tynkiä! (Bob Matteyn restauroima elokuvatähti oli 1955 näyttelyssä todellakin täyspitkä ja täyskokoinen jättiläiskalmari lonkeroine kaikkineen). Ensikertalainen katsoja ei ehkä näitä tynkälonkeroita huomaa, mutta mikäli hirviökalmaria jää katsomaan pidemmäksi aikaa, saattavat otuksen – ynnä meritehosteen – vajavaisuudet paljastua.

Spoilerina kerrottakoon että ikkunasta näkyvä meriveden kupliminen on ainoastaan ikkunalasin sisälle luotu tehoste, ja lonkerohirviö on pienessä tummaksi maalatussa vedettömässä huoneessa edestakaisin kääntyvä kalmarin torso, joka on ainakin kerran 2000-luvun puolella nähty kirkkaissa huoltovaloissa vessapaperin roikkuessa tynkälonkeroistaan! Viimevuosina jättiläiskalmaria on kohdeltu muutenkin kaltoin, sillä joskus otuksen asuttama "merihuone" on ollut somistevalaistukseltaankin ihan liian valoisa, joskus taas "merinäköalaikkuna" ei ole sulkeutunut laisinkaan ja kalmari on pysynyt liikkumatta kiinni ikkunassa – ja jos tosi huono onni on potkaissut, "merinäköalaikkuna" ei ole auennut ollenkaan (ilmeisestikin kalmarin lomailun takia). Huonosta huollostaan huolimatta tämä Pariisin jättiläiskalmari-ikkuna toimi selvänä prototyyppinä sekä edeltäjänä Tokyo DisneySea -puiston vedettömälle sukellusseikkailulle 20,000 Leagues Under the Sea.

Les Mystères du Nautilus -elämyksen nykyinen musiikki on hyvin vaatimatonta. Salongissa kuullaan tietenkin klassista urkumusiikkia. Jättiläiskalmarihyökkäyksen nykyinen musiikki muistuttaa hieman kummituskartano The Haunted Mansionin lämpiömelodiaa ("Foyer Organ"), mutta aiemmin kalmarikohtauksen taustalla on kuultu elokuvasäveltäjä John Williamsin "Tappajahaiteemaa" muistuttava melodia (jota on vuodesta 1975 lähtien parodioitu varmasti enemmän kuin yhtäkään toista kauhuelokuvan teemamusiikkia). Disney-säveltäjä Paul J. Smithin alkuperäismusiikki 1954 elokuvalle 20,000 Leagues Under the Sea sisälsi myös sangen tyylikästä merihirviömusaa, mutta sitä ei syystä tai toisesta Pariisin kohteessa kuulla. Disneyland Parisin CD-kokoelmalevyille on kuitenkin useampaan kertaan sisällytetty Smithin uudelleenäänitetty 3-minuuttinen, upeasti sinfoninen 20,000 Leagues Under the Sea -musiikkisarja (sisältäen myös Al Hoffmanin ja Norman Gimbelin "A Whale of a Tale" -laulun instrumentaalin).

Lisää jättiläiskalmareista:
KenNetin Jättiläiskalmaritribuutti

! ! ! HUOMIO ! ! !
KenNetti
ei ole vastuussa Disney-teemapuistotietokantaansa sisällytettyjen tietojen oikeellisuudesta. Tiedot on kerätty erinäisistä lähteistä ensisijaisesti suuntaa-antavaan, yleishyödylliseen tarkoitukseen. Päivitetyt ja ajankohtaiset tiedot löydät englanninkielellä Disney-puistojen virallisilta nettisivustoilta.

*****

Disneyn Teemapuistot – Etusivu
(KenNetin Disney-Puisto Tietokanta)

Elämyskohteiden Kronikka
(KenNetin Disney-Puisto Tietokanta)

KenNetin Pääsivu

*****

KenNetin Suomenkielinen Tietokanta
DISNEY-PUISTOJEN ELÄMYKSET

Taustatietojen jäsennys,
suomennokset, teksti,
ja kuvien muokkaus:
Kenneth Sundberg

Alkuperäistaide & valokuvat © Disney
paitsi ne joissa toisin mainittu

All original art & photos © Disney
except where otherwise indicated

LÄHTEET
Informaatio & kuvat
katso Kronikan Etusivu

For SOURCES
(information & photos)
please see KenNetti’s

Disney Attractions Chronicle

* * * *

KenNetti on Kenneth Sundbergin täysin epäkaupallinen nettisaitti joka kunnioittaa ja ylistää lahjakkaita ihmisiä ja heidän töitään. Kaiken tälle saitille kerätyn materiaalin tarkoituksena on jakaa informaatiota, edistää tietämystä vähemmälle huomiolle jääneistä asioista, sekä viihdyttää ihmisiä kaikkialla maailmassa. KenNetti ja Kenneth Sundberg eivät ole missään tekemisissä tällä saitilla mainittujen yhtiöiden, teemapuistojen, elokuvien, ihmisten, kummitusten tai muiden asioiden kanssa. Oikeuksia materiaalien jäljentämiseen ei ole myönnetty KenNetille eikä Kenneth Sundbergille, lukuunottamatta osioita missä asiasta on erikseen mainittu. Jos Sinun mielestäsi jokin kuva tai muu materiaali ei saisi olla tällä saitilla, ole ystävällinen ja OTA YHTEYTTÄ Kenneth Sundbergiin, niin voimme nopeasti ratkaista ongelman.

KenNetti is a totally non-commercial website by Kenneth Sundberg to pay tribute and to honour the work of the talented people behind some of the most wonderful things found on this planet. All the material is gathered here only to inform, to promote things that need to be noticed, and to entertain people all over the world. KenNetti and Kenneth Sundberg are not affiliated to any of the companies, theme parks, movies, people, ghosts or other things appearing on this site. No rights of reproduction have been granted to KenNetti or Kenneth Sundberg, except where indicated. If You feel that some image or material whatsoever should not appear on this site, please CONTACT Kenneth Sundberg so that we can quickly resolve the problem.

*