KENNETIN PÄÄSIVU • THE KENNETTI MAIN PAGE
Sivuston suunnittelu ja ylläpito: Kenneth Sundberg
Viimeisin Päivitys: Heinäkuun 19, 2016

KenNetin Teemapuistotietokanta - Disneyn Teemapuistot
DISNEY-PUISTOJEN ELÄMYKSET

Animagique Theater

Animagique (2002-2016)
Mickey and the Magician
(2016-)

Tämä elämys löytyy
ainoastaan Disney-puistosta:

Walt Disney Studios,
Disneyland Resort Paris, Ranska
Toon Studio -alue

Elämyksen vapaa suomennos:
"animaatiotaika" / "mikki ja taikuri"

Elämysluokka:
Elävää viihdettä

Ensimmäinen Animagique-esitys:
Maaliskuu 2002 (alkuperäinen versio)
Joulukuu 2002 (lopullinen versio)

Ensimmäinen
Mickey and the Magician
-esitys:
Heinäkuu 2016

Elämystyyppi: Elävä esitys,
"mustan teatterin" fosforitaikaa,
eläviä esiintyjiä Disney-hahmoina,
huoleton hyvän mielen taikashow
ja musiikki-iloittelu.

Istuimet:
Selkänojallisin istuimin
varustettu suurehko teatteri, johon
mahtuu yli 1000 henkilöä.

Esityksen kesto: 28 minuuttia
(yleensä ainakin 5 esitystä
päivässä)

Pituusrajoitus:
Ei ole

Ikärajoitus tai -suositus:
Ei varsinaista rajoitusta
(alle 7-vuotiaat vain aikuisen seurassa)

Virallinen varoitus:
Salamavalokuvaus on Animagique -teatterissa ehdottomasti kielletty. Myös kännykät tulee sammuttaa. Tässä tapauksessa nämä varoitukset eivät ole mitään "ilkeilyä", vaan niillä on täysin aiheelliset, esiintyjien työturvallisuuteen sekä yleisön turvallisuuteen liittyvät syynsä. (Lue lisää esittelystä).

Tärkeää Disney-puistojen varoituksista

KenNetin varoitus / suositus:
Pimeää pelkäävien tulee tietää että "musta teatteri" on oikeasti pimeämpi kuin mikä tahansa muu teatteri, sillä valaistustekniikka käyttää pääosin fosforisoivaa ultraviolettivaloa (mustaa valoa).
Nykyinen Mickey and the Magician -esitys on hyvin lapsiystävällinen. Aikuisten ei tule odottaa tältä esitykseltä liikaa, sillä kyseessä on puhtaasti huoleton ja iloinen musiikkipitoinen esitys.

Sukulaiselämykset:
ei varsinaisesti ole

Katso myös:
Fantasmic!
Mickey's PhilharMagic
Voyage of the Little Mermaid
CinéMagique

Animagique
Elämyksen historia
ja esittely

"Musta teatteri" on pahaenteisestä nimestään huolimatta varsin lumoava nukketeatterin variaatio. Tyylilaji on ilmeisesti syntynyt Kiinassa. Yksinkertaisesti sanottuna "musta teatteri" mahdollistaa mustaan pukeutuneiden ihmisesiintyjien sekä kaikkien mustien apuvälineiden näkymättömyyden esityksen aikana. Illuusio perustuu ultraviolettivalon säteissä hehkuvilla (eli fluorisoivilla) väreillä varustettuihin nukkeihin sekä lavasteisiin, mutta myös pilkkopimeäksi rakennetulla teatterilla on tärkeä osuutensa kokonaisuuden onnistumisessa. "Mustalla teatterilla" on normaalia nukketeatteria suuremmat mahdollisuudet taianomaisiin illuusioihin.

"Mustan teatterin" esiintyjät joutuvat työskentelemään kirjaimellisesti pimeissä olosuhteissa ja totuttamaan silmänsä pimeyteen jo kauan ennen esitystä. Tästä syystä mikä tahansa esitykseen kuulumaton valonlähde voi haitata esiintyjien näkökykyä, jolloin työturvallisuuden lisäksi vaarantuu myös yleisö. Siksipä valokuvakameroiden salamavalot ovat ehdottomasti kiellettyjä esityksen aikana. (Ja sitä paitsi, vaikka ihmissilmä näkee pimeydessä lenteleviä hurmaavan värisiä mielikuvitusolentoja, salamavalokuvassa olennot näyttävät taatusti vaisuilta – puhumattakaan siitä kuvassa mahdollisesti näkyvästä mustapukuisten ihmisten laumasta).

Disney-elämyskohteissa "mustan teatterin" perusideaa on nähty jo Kalifornian Disneylandin 1955 avautumisesta lähtien. Ultraviolettivalo ja fluorisoivat värit otettiin tehokkaasti käyttöön Disneyn ihkaensimmäisissä dark ride -ajeluissa sekä jopa alkuperäisen 1955 Tomorrowlandin puolella. Disney-darkkisten parhaita "mustan teatterin" mahdollistamia illuusioita ovat muun muassa kristallipalloon vangitun ennustajaeukon leijuvat tavarat The Haunted Mansionissa. Koskapa siis lähes samaa illuusiota näkee käytettävän monissa muissakin Disney-elämyskohteissa, ei Pariisin Walt Disney Studios -puiston Animagique ollut avajaisvuonnaan suinkaan ainutlaatuinen elämys. Siitä huolimatta teatterin tarjoama esitys on kuulunut etenkin lapsiperheiden suosikkeihin alusta alkaen.

Alkuperäisen Animagique -esityksen vahvuuksia olivat hekumalliset värit, erittäin mukaansatempaava teemalaulu sekä muutama tyylikäs tehoste (varsinkin esityksen alussa pomppivat ja katoavat Animagique -tekstin kirjaimet olivat unohtumattomat)! Esityksen idea oli yksinkertainen: iki-ihana Aku Ankka hävisi piirustuskilpailun Mikki Hiirelle ja varasti siksi tämän avaimen Disney-studion "animaatiokellareihin". Pimeissä kellareissa Aku törmäsi klassikkoelokuvien kolmiulotteiseen maailmaan, jossa hän tanssi ja lauloi muun muassa "Viidakkokirjan", "Leijonakuninkaan" ja "Pienen Merenneidon" iloisimpien hahmojen kanssa. Vuoden 2003 neliulotteinen elokuvaelämys Mickeys PhilharMagic hyödynsi tätä samaa perustarinaa, vaikka animaatiokellarien avain muuttuikin Mikin taikahatuksi. Aiempien ideoiden hyödyntäminen ja parantaminen ei ole kuitenkaan mitään epätavallista Disney-elämyksistä puhuttaessa: Animagiquen omat juuret ulottuvat selvästi Kalifornian Disneylandin Fantasmic! -showhun, jossa mustapukuiset nukketaiteilijat puhalsivat elämänkipinän moniin uskomattomiin hahmoihin, aina "Dumbon" vaaleanpunaisista elefanteista hurjaan tultasyöksevään lohikäärmeeseen asti. Pinkit elefantit olivat mukana Animagique-esityksessäkin. (Myös Walt Disney Worldissa jo yli 20 vuotta pyörinyt Voyage of the Little Mermaid -esitys sisältää "mustaa teatteria", mutta huomattavasti vähemmän).

Alkuperäisen Animagiquen ideassa ei siis ollut mitään vikaa. Toteutuksessa sen sijaan oli. Esityksen ainoat näkyvät ihmisesiintyjät olivat sonnustautuneet hankaliin hahmopukuihin (mm. juuri Aku Ankka ja karhu Baloo), joissa paraskaan tanssija ei yksinkertaisesti pysty tanssimaan vaativia koreografioita. Nukketekniikalla liikkuvat hahmot hyppelehtivät selvästi hahmopukuihin sonnustautuneita kevyemmin, mutta niidenkään kohdalla koreografia ei ollut erityisen iskevää. (Mainittakoon että Muppetien isä Jim Henson teki suorastaan riemukkaita koreografioita "mustan teatterin" nukketekniikalla; todistusaineistoa löytyy riittämiin legendaarisen The Muppet Shown ensimmäiseltä ja toiselta tuotantokaudelta). Disney-puistojen paraateista ja muista live-esityksistä tuttu epämääräinen tanssahtelu ja sählääminen täytti siis niin suuren osan Animagiquen esityksestä, että kriittisempi asiakas saattoi vain ihmetellä missä tämän esityksen niinsanottu "tarkasti laadittu koreografia" oikeasti piileksi! Ei ainakaan lavasteissa, sillä niitä liikuteltiin tässä esityksessä huomattavan mahtipontisten tietokoneellisten tekniikoiden avulla.

Esityksen ponnettomuudelle ja dramaattisen rytmin puuttumiselle löytyi tosin syynsäkin: alkuperäisessä maaliskuun 2002 muodossaan Animagique oli nimittäin hiukan dramaattisempi kokonaisuus. Satusetä Walt Disneyn alkuperäisimmät tuotokset olivat aniharvoin pelkkää sokerista aurinkoisuutta, vaikka suuri yleisö toisin luuleekin. Myös Animagiquessa oli pieni dramaattinen huipentumansa perinteiseen Disney-tyyliin, kun "Pinocchio"-elokuvan hirviövalas Monstro ilmestyi ja miltein nielaisi Aku Ankan. Kyseessä ei todellakaan ollut liian pelottava kohtaus – (Fantasylandin darkkiksista löytyy paljon pelottavampiakin kohtauksia) – mutta ilmeisesti liian monet pienten lasten vanhemmat valittivat tästä kohtauksesta. Joulukuuhun 2002 mennessä kyseinen Monstro-kohtaus oli poistettu kokonaan herkkien lapsien (ja ylisuojelevien vanhempien) iloksi.

Musiikillisesti Animagique oli kuitenkin yksi Disneyland Paris Resortin ehdotonta parhaimmistoa poikkeuksellisen raikkautensa ansiosta. Musiikillinen johtaja Vasile Sirli, säveltäjä-sanoittaja Peter Lurye sekä sovittaja Chris Sharp olivat vastuussa musiikkikokonaisuudesta. Vaikka mukana oli paljon Disney-elämyksille tyypillistä "taikamusiikkia" harppuineen, huiluineen ja runsaine jousisoittimineen, Animagiquen teemalaulussa nousi pääosaan riehakas samba-karnevaalimeininki akustisine kitaroineen, pilleineen sekä trumpetteineen. Laulun sanat eivät edes yrittäneet hienostella syvällisillä filosofioilla, vaan menivät suoraan asiaan: "Animagique! C'est Magnifique!" (eli "mahtavaa!"). Lapsikuoro sekä aikuissolistit lauloivat suoraan sydämestään, eivätkä edes Disney-hahmot onnistuneet kuulostamaan ärsyttäviltä. Laulun sävellyksestä ja sanoituksesta vastanneen Peter Luryen käsialaa oli myös muun muassa Disneyland Paris -puiston vähemmän mairitteleva 10-vuotislaulu, "10th Anniversary Song".

Mainittakoon vielä että alkuperäisessä Animagiquessa ei puhuttu paljoa – mutta sitten kun puhuttiin, äksy Aku kääkätti ainoastaan englantia ja iloinen Mikki vain ranskaa. Lieneekö tässä ollut jotain "syvällistä" sanomaa?

Mickey and the Magician

Esitys nimeltä Animagique nähtiin viimeistä kertaa Pariisin Walt Disney Studios -puistossa tammikuussa 2016. Remontoitu teatteri kantaa kuitenkin edelleen nimeä Animagique – ehkäpä siksi että ohjelmisto on helppo vaihtaa, jos jokin tekele ei miellytä yleisöä. Heinäkuussa 2016 teatterissa sai ensiesityksensä Mickey and the Magician, jolla on selvät juuret edeltäjäänsä. Esityksen pääpaino on edelleen Disneyn piirroselokuvaklassikoiden musikaalisessa montaasissa, vaikka moni muu seikka onkin muuttunut parempaan suuntaan. Esityksessä on nykyään runsas määrä lähes omilla kasvoillaan esiintyviä laulavia näyttelijöitä, sekä koreografiansa osaava tanssiryhmä, joka ei ole sonnustautunut kömpelöihin hahmopukuihin (Kaunottaren ja Hirviön karvaista prinssimonsteria lukuunottamatta). Visuaalisesti esitys on täyteläisempi kuin edeltäjänsä, paikoitellen peräti henkeäsalpaava. Lavasteet ja taustaprojisoinnit ovat lähes kuin Broadway-musikaalista. Tainomaisesti kimaltelevat valoefektit ovat tuttua Disney-laatua. Eikä elokuvasäveltäjä Joel McNeelyn johtama musiikkikokonaisuuskaan ole huonoimmasta päästä. Miksi siis Animagique-teatterin uusi esitys ei sytytä jokaista katselijaa?

Alkuperäisessä Animagiquessa 'taika' oli puhdasta symbolismia. Mickey and the Magician -esityksessä taika onkin väännetty kirjaimellisiksi taikatempuiksi, joita esitykseen on kehittänyt ja kerännyt ammattitaikuri Paul Kieve, joka on toiminut konsulttina muun muassa Martin Scorsesen 2011 elokuvalle Hugo. Jotkut tempuista toimivat (parhaat nähdään Aladdinin Hengelle omistetussa jaksossa), toiset taas eivät yllätä lainkaan, ja jotkut suoranaisesti kirkuvat apuun vuosikymmenten takaista Walt Disney Imagineering -elämysosastoa, jonka taianomaisimmat luomukset eivät aiemmin tarvinneet ulkopuolisia ammattitaikureita konsulteiksi! Vaikka Disneyland Paris painottaa tiedotuksessaan, "ettei Mickey and the Magician ole perinteinen taikashow", esityksen aikana tarvitaan kuitenkin peräti kuusi kertaa lakana peittämään esiintyjien ilmestymisiä ja katoamisia! Animagique-teatterin alkuperäistarkoitus lienee unohtunut uudelta työryhmältä, sillä näyttämön sekä katsomon mustaa tyhjyyttä hyödynnetään tämän esityksen aikana ällistyttävän vähän. Esityksen ainoat "mustan teatterin" perinnettä noudattavat ihmiskäsin ohjatut nuket ovat Lumiere-kynttelikkö sekä Frozenin Olaf-lumiukko. Myös muutamia muita 'temppujen' tarvitsemia puitteita ohjataan näkymättömien nukketaiteilijoiden turvin.

Leijonakuningas-osuudessa eläimien ihmisesiintyjiä ei kuitenkaan edes yritetä piilottaa – sillä näinhän tehtiin myös supersuositussa Broadway-musikaalissa. Koko ylipitkä Leijonakuningas-osuus on Mickey and the Magician -esityksessä tarinankerronnallisesti täysin tarpeeton, kuten myös Kaunotar ja Hirviö -osuus, sillä Mikin seikkailun olisi tarkoitus viedä taian lähteille ja opettaa mikä tekee taikurista oikean taikurin. "Elämän kiertokululla" ei liene suurta merkitystä taian olemuksessa – ellei sitten viitata johonkin ennätyksellisen syvälliseen, kenties sellaiseen, ettei mikään koskaan kuole täydellisesti... Valitettavasti esitys syyllistyy myös Disney-elämysten perussyntiin, hyvän sanoman jatkuvaan jankuttamiseen, joka tappaa fiksuimmankin filosofian. Onneksi sentään jotain tuoreen raikasta uuttakin on löydetty esityksen sanomaryppääseen – "taikuri aina pitää lupauksensa" – vaikkei loppuhuipentuma aivan lunasta lupaustaan, tarjoamalla jotain yhtä mielettömän taianomaista grande finaalia kuin samaisen puiston sisarelämys CinéMagique.

Mickey and the Magician -esitys osoittaa kunnioitusta kahdelle ranskalaiselle illusionismin uranuurtajalle, elokuvaohjaaja-taikuri Georges Mélièsille sekä taikurilegenda Jean Eugène Robert-Houdinille. Esityskokonaisuuden tietyt visuaaliset ratkaisut sekä jotkut tempuista aukeavat helpommin Mélièsin ja Robert-Houdinin saavutuksista tietäville. Tosin Mickey and the Magician -esityksestä voi nauttia myös puhtaana musiikillisena Disney-klassikkomontaasina ilman sen ihmeempiä sisältöjä. Mukana laulavat ja tanssivat aiemmin mainittujen hahmojen lisäksi myös Tuhkimo ja hänen Haltijatarkumminsa sekä Frozenin Elsa (jonka supersuosittu "Let It Go" -biisi kuullaan livenä mahtipontisten tehosteiden kera). Mickey and the Magician -esityksen tunnuslaulu, joka lienee Joel McNeelyn säveltämä, on aluksi eteerisen kaunis, mutta finaaliversiota kuunnellessaan joku saattaa jäädä kaipaamaan Animagiquen riemukasta samba-karnevaalimeininkiä. (Toinen seikka, mitä edeltäjäesityksen fanit jäävät taatusti kaipaamaan: taianomaisesti lentelemään lähteviä Animagique-kirjaimia ei enää ole Mickey and the Magician -esityksen alussa! Todellinen harmi).

Animagique-teatteriin väitetään mahtuvan saman verran ihmisiä (1100 henkilöä) kuin valtavaan Cinemagique -katsomoon. Olkoonpa totuus mikä tahansa, Animagiquen katsomo on joka tapauksessa niin iso, että pitkäkin jono katoaa taianomaisesti.

H U O M I O :
On todennäköistä, että Mickey and the Magician
-esityksestä tehdään myös jonkinlainen joulu- tai talviversio; tai sitten Animagique-teatteri saa upouuden esityksen tammikuussa 2017. Tarkkaile siis Disneyland Parisin virallista sivustoa!

! ! ! HUOMIO ! ! !
KenNetti
ei ole vastuussa Disney-teemapuistotietokantaansa sisällytettyjen tietojen oikeellisuudesta. Tiedot on kerätty erinäisistä lähteistä ensisijaisesti suuntaa-antavaan, yleishyödylliseen tarkoitukseen. Päivitetyt ja ajankohtaiset tiedot löydät englanninkielellä Disney-puistojen virallisilta nettisivustoilta.

*****

Disneyn Teemapuistot – Etusivu
(KenNetin Disney-Puisto Tietokanta)

Elämyskohteiden Kronikka
(KenNetin Disney-Puisto Tietokanta)

KenNetin Pääsivu

*****

KenNetin Suomenkielinen Tietokanta
DISNEY-PUISTOJEN ELÄMYKSET

Taustatietojen jäsennys,
suomennokset, teksti,
ja kuvien muokkaus:
Kenneth Sundberg

Alkuperäistaide & valokuvat © Disney
paitsi ne joissa toisin mainittu

All original art & photos © Disney
except where otherwise indicated

LÄHTEET
Informaatio & kuvat
katso Kronikan Etusivu

For SOURCES
(information & photos)
please see KenNetti’s

Disney Attractions Chronicle

* * * *

KenNetti on Kenneth Sundbergin täysin epäkaupallinen nettisaitti joka kunnioittaa ja ylistää lahjakkaita ihmisiä ja heidän töitään. Kaiken tälle saitille kerätyn materiaalin tarkoituksena on jakaa informaatiota, edistää tietämystä vähemmälle huomiolle jääneistä asioista, sekä viihdyttää ihmisiä kaikkialla maailmassa. KenNetti ja Kenneth Sundberg eivät ole missään tekemisissä tällä saitilla mainittujen yhtiöiden, teemapuistojen, elokuvien, ihmisten, kummitusten tai muiden asioiden kanssa. Oikeuksia materiaalien jäljentämiseen ei ole myönnetty KenNetille eikä Kenneth Sundbergille, lukuunottamatta osioita missä asiasta on erikseen mainittu. Jos Sinun mielestäsi jokin kuva tai muu materiaali ei saisi olla tällä saitilla, ole ystävällinen ja OTA YHTEYTTÄ Kenneth Sundbergiin, niin voimme nopeasti ratkaista ongelman.

KenNetti is a totally non-commercial website by Kenneth Sundberg to pay tribute and to honour the work of the talented people behind some of the most wonderful things found on this planet. All the material is gathered here only to inform, to promote things that need to be noticed, and to entertain people all over the world. KenNetti and Kenneth Sundberg are not affiliated to any of the companies, theme parks, movies, people, ghosts or other things appearing on this site. No rights of reproduction have been granted to KenNetti or Kenneth Sundberg, except where indicated. If You feel that some image or material whatsoever should not appear on this site, please CONTACT Kenneth Sundberg so that we can quickly resolve the problem.

* * * *