|
KENNETIN
PÄÄSIVU & PÄÄHAKEMISTO |
||||||||||||
Tutustuitko
jo darkkisten historiaan HUOMIO! ___________________________________ Uutta KenNetin Darkkis-Tietokannassa
Suomen
Huvipuistojen Suomen kirjaimellisin kummitusjuna löytyi aikoinaan legendaarisesta sisähuvipuisto Planet Funfunista (aikaisemmalta nimeltään Fanfaari). Keravan liepeillä kuuluisan Klondyken tehdashalleissa vuodesta 1991 vuoteen 1995 toiminut huvipuisto sisälsi liikkumattoman AIDON junan vetureineen. Kyseisen junan vaunuosastoihin oli rakennettu mutkitteleva kävelyreitti, jonka varrella nähtiin junaosastojen aavemaisia matkustajia - ja jopa mustakaapuisia, "eläviä" kummituksia. Puistonsa tavoin tämä lyhyen elinkaaren nähnyt kummitusjuna Viimeinen Vuoro (Last Train) on taatusti Suomen huvipuistohistoriassa ainoa oikea juna jossa on nähty kummarikummituksia. KenNetin pieni kunnianosoitus Fanfaarin ja Planet FunFunin Viimeinen Vuoro -kummitusjunalle on vihdoin ilmestynyt sivuillemme! ___________________________________ Suomen
Dark Ride Historia Linnanmäki Linnanmäelle elokuussa 1950 pystytetty alkuperäinen Kummitusjuna oli tanskalaisen Svend Jarlströmin omistama. Kymmenen vuoden kuluessa siitä oli tehty kiinteä rakennelma nykyiselle paikalleen Vekkulan naapuriin. Kesäksi 1973 Kummitusjuna uusittiin kauttaaltaan lapsiystävällisemmän Satujunan muotoon. Suunnittelusta vastasi tuolloin tanskalainen taiteilija Willy Willumsen, joka myös maalasi tyylikkään fasadin. 1980-luvun alkupuolella kohteen nimeksi oli palautettu Kummitusjuna ja sisältökin oli liukunut pikkuhiljaa takaisin hirviömäisiin kauheuksiin. Vuonna 1986 Kummitusjuna muuttui Kauhulinnaksi, jolloin sisäradalla panostettiin entistä näyttävimpiin hahmoihin. Myös fasadi sai huomattavasti komeammat, luolamaiset puitteet ja useita liikkuvia hahmoja, vaikka legendaarinen vihreä lohikäärme oli edelleen luomuksen päätähti. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Linnanmäen Kauhulinna muuttui taas virallisesti Kummitusjunaksi. Kesäksi 2006 vanha Kauhulinna-fasadi uusittiin omalaatuisin suomalaisin teemoituksin, mutta sisärataan ei tehty merkittäviä muutoksia. Linnanmäellä on nähty darkkismaisia kohteita enemmän kuin yhdessäkään toisessa suomalaisessa huvipuistossa. Vuonna 1983 vesitornin sisätiloissa avattu Safari-rata lienee myös Suomen huvipuistojen ihkaensimmäinen virallinen dark ride. Kaiuttimilla varustetut suuret sivusuunnassa ajaneet vaunut ja radan varrella nähdyt aidonnäköiset liikkuvat eläinnuket loivat mukavan darkkistunnelman. Viidakkotunnelmaan oman pikantin lisänsä tarjosi vesitornin kylmähkö kosteus. Kyseisen Safari-radan varrella nähtiin yksi Disneylandin legendaarisesta Jungle Cruise -veneseikkailusta kopioitu kohtaus, jossa hurja sarvikuono on ajanut safariseurueen ylös puuhun ja tökkii alimmaista puussa roikkuvaa ihmisnukkea sarvellaan. Vuonna 1995 Linnanmäen Safari sai uuden nimen Indiana's Safari Adventure (Indianan safariseikkailu) kun englantilainen Rex Studios toteutti radan loppupuolelle aidosti darkkismaisen temppeli-osuuden, jossa nähtiin liikkuvia luurankoja, jättiläishämähäkki, ja kovasti elokuvasankari Indiana Jonesia muistuttava mieshahmo. Tämä Linnanmäen uusi Safari-seikkailu oli tunnelmaltaan ja toteutukseltaan ainutlaatuista darkkisherkkua. Harmi, että sen piti väistyä vuonna 2000 vesitorniin rakennetun Space Expressin (nykyisen Linnunradan) tieltä. Vuonna 1989 Linnanmäellä avatun Salaisuuksien talon toteutuksesta vastasi ilmeisesti myös Rex Studios. Vaikka kyseessä ei ollutkaan varsinainen dark ride ratoineen ja vaunuineen, tämä tunnelmaltaan kovasti aavemainen kohde sisälsi darkkismaisen UV-valaistuksen, hyytävän musiikkitaustan ja lukemattomia trikkejä ja tehosteita kauhuteemoituksin - joita talossa vierailevat ihmiset saivat kokeilla itse nappia painamalla tai vipua vääntämällä. Ennen Tykkimäen huvipuistoon siirtymistään Linnanmäen Salaisuuksien talo muuttui vuonna 1995 nimelle Ihme ja kumma jolloin sen fasadia ja kauheimpia kauhuja lievennettiin. Salaisuuksien talossa alunperin nähtyjä juttuja löytyy Tykkimäen version lisäksi myös Wasalandian Kummitustalosta. Linnanmäen Salaisuuksien talon paikalle nousi vuonna 1997 laulavien nukkien kansoittama Around the World jota kutsuttiin suomalaisittain nimellä Nukketalo. Kyseinen aurinkoinen darkkis plagioi Disneylandin alkuperäistä It's a Small World -kohdetta (1964) monilla asetelmillaan, somisteillaan ja ideallaan (...joskin suomalaisen kimeä-äänisen lapsikuoron "matkustan ympäri maailmaa" -rallatus oli pahempaa kuin legendaaristen Shermanin veljesten säveltämä ja sanoittama "It's a Small World" -laulu). Lempinimellä "Arska" kutsuttu Around the World esitteli Suomen huvipuistoissa ainutlaatuisen radasta roikkuvan vaunusysteemin. Vuonna 2005 kohteen lapsinuket saivat väistyä riemastuttavan pellearmeijan tieltä, kun Rex Studiosin luoma Taikasirkus valloitti "Arskan" rakennuksen. Taikasirkuksen liikkuvien pellenukkien uskomaton määrä ja korkeahko laatu takaavat viihdyttävän elämyksen jopa skeptisimmälle vieraalle; kyseessä on yksi Suomen harvinaislaatuisista aidoista darkkiksista (Rovaniemen SantaParkin Rekiretken lisäksi). Taikasirkuksen naapurissa sijaitseva Kammokuja (2003) jatkaa läpikäveltävien kauhutalojen perinnettä - lisäten kauhuun "kolmannen ulottuvuuden". Kapeiden käytävien seinille fosforivärein Rex Studiosin maalaamat kummajaiset muuttuvat kolmiulotteisiksi 3D-lasien läpi katsottuna. Ultraviolettivaloistaan ja tunnelmastaan huolimatta Linnanmäen Kammokuja ei ole darkkis - (ja maalauksetkin ovat yllättävän laimeita verrattuna esimerkiksi Wasalandian Kummitustalon upeisiin fosforimaalauksiin jotka eivät tarvitse edes 3D-laseja tullakseen häikäisevän kolmiulotteisiksi "mustan valon" taikasäteissä talon kapeissa labyrinteissä). Linnanmäen Merimaailma (Sea Life Helsinki) ei myöskään ole dark ride, mutta tarjoaa erittäin vahvaa darkkismaista tunnelmaa upeasti lavastettuna - ja osittain "mustin valoin" värittämillä fosforimaalauksilla höystettynä. Särkänniemi Tampereen Särkänniemen kummitusjunarakennus on miltein yhtä vanha kuin vuonna 1975 porttinsa avannut huvipuisto. Alkuperäistä Kummitusjunaa laajennettiin myöhemmin rakennetulla "takanäyttämöllä", jotta pneumaattisesti liikkuvat otukset saivat enemmän tilaa temmeltää. Särkänniemen Kummitusjunan vaikuttavasti maalattu alkuperäisfasadi oli peräisin taiteilija Ari Backmanin pensselistä. Vuonna 1985 Kummitusjuna muuttui virallisesti Kummituslinnaksi. Rakennus sai jylhän linnamaisen fasadin komeine torneineen ja laajennetun jonotusalueen. Ari Backman toimi muodonmuutoksen suunnittelijana; sekä fasadimaalaukset että myös sisäradan somistukset olivat hänen persoonallisia luomuksiansa. Särkänniemen Kummituslinna muuttui Suomen lapsiystävällisimmäksi kummitusjunaksi vuonna 2000 jolloin Kentsu Productionsin lempeähkö Orlochlessin Torni avasi ovensa samassa rakennuksessa. Nuoriin lapsiin vetoava teemoitus oli Särkänniemen oma valinta. Alunperin poikkeuksellisen valoisa "Torni"-seikkailu on synkistynyt tarkoituksellisesti vuosi vuodelta. Vaikka varsinaista "mustaa valoa" kohteessa ei enää käytetä eikä fosforimaalauksia ole laisinkaan, Orlochlessin Torni pyrkii silti tarjoamaan aitoa, vahvaan elämykseen painottuvaa dark ride -tunnelmaa. (Enemmän aiheesta voit lukea Orlochlessin Tornin viralliselta sivustolta Kentsu Productionsin nettisaitilla). Särkänniemen elämyspuistosta löytyy myös jotakin joka liittyy ihan oleellisesti dark ride -historiaan. Puiston keskellä mutkitteleva Taikajoki johdattaa vieraansa nimittäin ihan 1800-luvun loppupuolen ensimmäisiin "Rakkauden Tunneli" -tyyppisiin venedarkkiksiin, joissa ei ollut paljoakaan nähtävää, ja joissa seilattiin hitaasti eteenpäin veden virtauksen voimalla. Särkänniemen Taikajoki ei tosin missään vaiheessa sukella pimeään tunneliin, mutta paikoitellen tuuheat kuuset ja komeat pensaat tarjoavat rakastavaisille sopivaa "suojaa" jos nostalginen pussailumatka dark ride -historiaan kiinnostaa. Tykkimäki Vuonna 1986 porttinsa avannut Linnanmäen sisarpuisto Tykkimäki tuli toimeen vuosikymmenen ajan ilman kummituskohteita. Vasta vuonna 1997 Tykkimäelle Linnanmäeltä siirretty Salaisuuksien talo (Ihme ja kumma) toi puistoon sen ensimmäiset kummajaiset. Salaisuuksien talo sai Tykkimäellä uuden nimen Mysteerio ja se sisälsi vain murto-osan kaikista Linnanmäen alkuperäistalon asioista. Aavemainen äänitausta, fosforisoivat maalaukset sekä Linnanmäelle rakennettu "Ihme ja kumma" -fasadi (puhuva silmälasipäinen mies) seurasivat kuitenkin Tykkimäelle saakka. Kesällä 2002 Tykkimäelle saatiin vihdoinkin oma Kummitusjuna. Sen tunnelmallinen, yksityiskohdiltaan lumoava lastausalue ja sisäradan ultraviolettivaloin terästetyt fosforinhohtoiset kummitukset olivat jälleen Rex Studiosin käsialaa. Tykkimäen Kummitusjunassa nähdään joitain Suomen kummareiden tyylikkäimpiä tehosteita (vaunun yläpuolella lentävä lepakkoparvi, viikatettaan heiluttava huppupäinen Kuolema, kirjaston tyylikäs kynttilämeri). Kyseistä kummaria voi sanoa aidosti pelottavaksi; lumoavan lastausalueen jälkeen sisärata muuttuu pilkkopimeäksi ja ahdistavan hiljaiseksi. Yhtäkkisesti ilmestyvät hahmot ja niiden pelästyttävät, kovat äänet kuuluvat kummarinostalgiaan. Wasalandia On ehkä yllättävää, että Suomen huvipuistojen ehdottomasti parhain kummituskohde löytyy Vaasassa sijaitsevasta pienten lasten puuhapuistosta. Wasalandian Kummitustalon vaatimattoman fasadin taakse kätkeytyy "mustan valon" värittämä huumaava fosforimaalattu aaveiden valtakunta. Varsinainen dark ride tämä kohde ei tietenkään ole, sillä talossa kävellään omalla tahdillaan - mutta kohteen korkeatasoinen tunnelma upeine hahmoineen ja somistuksineen on ennätyksellisen lähellä aitojen darkkisten parhaimmistoa. Talon alkuperäinen suunnittelija ja rakennuttaja ei ole varmuudella tiedossa, mutta jotkut pienet yksityiskohdat - ja erityisesti lähivuosien lisäykset - viittaavat englantilaisen Rex Studiosin suuntaan. Tästä Wasalandian talosta löytyy muun muassa "Pepper's Ghost" -tehosteen variaatioksi luettava heijastusefekti jossa kelmeä aave lentää käytävää pitkin eteenpäin, saapuvaa ihmisvierasta kohti. Wasalandian Kummitustalon tyylikkäät goottisromanttista kauhua edustavat kohtauskokonaisuudet piilottavat uumeniinsa viittauksia useisiin kauhukirjallisuuden helmiin, kuten muun muassa Gaston Leroux'n kuuluisaan Oopperan Kummitukseen sekä Edgar Allan Poen teoksiin. Mutta löytyy talosta myös muutama nykyaikainen shokkisäikytyskin - siksipä kannattaa miettiä kahdesti ennen kuin lähtee tutkimaan talon pimeimpiä nurkkia! Kummitustalo koostuu kolmesta varsinaisesta osasta; ensimmäisenä kuljetaan kapeakäytäväisen Labyrintin läpi (jonka seinillä nähdään Suomen "kummareiden" korkealaatuisimmat fosforisoivat maalaukset); tämän jälkeen saavutaan Kellarikammioiden kautta Suureen Saliin jossa nähtävää on ihan mielettömästi; ja viimeisenä talosta löytyy Linnanmäen Salaisuuksien taloa (ja Tykkimäen Mysteeriota) aavistuksen verran muistuttava puuha-alue ...jossa, tietenkin, myös muutama shokkisäikytyskin odottaa pahaa-aavistamatonta vierailijaa. Viime vuosina Wasalandian Kummitustalossa on nähty myös loistavia "eläviä" esiintyjiä. Santa Park 1990-luvun loppupuolella Rovaniemellä avattu Santa Park oli alunperin Suomen amerikkalaisin teemapuisto, vaikka sen toteuttajana olikin englantilainen Rex Studios ja Santaworld Ltd. Puiston historia saattaa juontaa juurensa aina 1980-luvulle asti jolloin Walt Disney Worldin EPCOT-puistoon suunniteltiin "Joulumaa"-osastoa peräti Suomen sponsoroimana - mutta rahoittajien puutteessa hankkeen toteuttamiseen ei koskaan ryhdytty. Yltäkylläisine karamelliväreineen ja kiehtovine arkkitehtuurisine yksityiskohtineen Rovaniemen SantaParkista tuli Suomessa ennennäkemätön satumaailma syvällä maan sisällä sijaitsevassa luolastossaan. Satumaisuus jatkui puiston tarjoamassa Rekiretki -darkkiksessa (Magic Sleigh Ride) joka vei matkustajansa Suomen vuodenaikojen läpi aina Korvatunturin satumaiseen pukinpajaan saakka. Suuri liikkuvien tonttunukkien armeija, lukemattomat somistukselliset yksityiskohdat sekä asiaankuuluvat ultraviolettivalossa hohtavat fosforisoivat värit tekevät Rekiretkestä ainutlaatuisen, aitoa dark ride -taikaa sisältävän elämyksen Suomen huvipuistohistoriassa. Ainoastaan ääniraita vaikuttaa olevan yksitoikkoisuudessaan tavanomaista Rex Studiosin suomalaisille luomuksille. Köyhähkön äänimaailmansa takia ajelun alkupuoli saattaa ajoittaisella pimeydellään ja lukuisilla väliovillaan saada heikkohermoisimman epäilemään istuvansa kummitusjunassa. Viime vuosina SantaParkista on riisuttu lähes kaikki sen alkuperäinen ylimakea somistus ja panostettu yksinkertaisempaan - mutta itseasiassa erinomaisen hyvin toimivaan - suomalaisen tähtiyön tunnelmaan. Rekiretki-darkkis oli ainakin vielä kaudella 2006 olemassa lähes alkuperäismuodossaan. PowerPark PowerParkin PowerLand -huvipuistossa nähtiin kesällä 2005 kaksikerroksinen "trailerikummari" nimeltään Dark Ride. Tämä lienee ollut ensimmäinen kerta kun Suomessa nähtiin useammassa kerroksessa ajava kummitusjuna. Italialaisvalmisteinen Dark Ride tarjosi nostalgisen matkan darkkisten menneisyyteen kiikkerillä vaunuillaan ja värikkäillä fasadimaalauksillaan. Varsinaista darkkistunnelmaa hohtavine fosforimaalauksineen tämä Dark Ride ei kuitenkaan tarjonnut; kummitukset ja muut pelästysefektit eivät olleet läheskään niin pelottavia kuin vaunun hurja alamäki. Alunperin miltein vaunussaistuvan naamalle lätsähtäneet harjat ovat jääneet elämään ajelun ikimuistoisimpana yksityiskohtana; (tästä kummarista jäi rakkaudella elämään nimitys "harjasirkus"). Nykyään kyseinen Dark Ride löytyy Suomen Tivolin laitevalikoimasta. Kesäksi 2007 PowerPark avasi Suomessa ennennäkemättömän interaktiivisen kummitusjunan nimellä Devil's Mine Hotel ("Paholaisen Kaivoksen Hotelli"). Elämyksen kokonaisuus riippuu pitkälti siitä, osaavatko vaunussa matkaavat ihmiset tähdätä ja ampua aseillaan - sillä useimmat elämyksen hahmoista ja asioista liikkuvat ainoastaan osumien kautta. Interaktiivisuutensa ansiosta Devil's Mine Hotel -kummari on hyvin lapsiystävällinen; ääniltäänkin kyseessä on Suomen tämän hetken hiljaisin darkkiskohde. Kummitusjunaksi tätä darkkista voi sanoa oikeastaan vain siksi, että somisteet ja silloin tällöin yllättävä pimeys viittaavat yliluonnollisuuksiin sekä kauhuolentoihin. PowerParkin Devil's Mine Hotelin ainutlaatuisuutta lisää kahden raiteen teräsputkirata. Perinteiset kummitusjunat ja dark ridet ovat 1930-luvulta lähtien käyttäneet yhden "opasraiteen" ideaa. Siinä missä perinteisempien kummitusjunien vaunut saattavat jopa "hypätä" pois raiteeltaan, Devil's Mine Hotelin vankka teräsputkirata pitänee todellakin huolen siitä että vaunu pysyy nykyaikaisen supervuoristoradan tavoin kiinni raiteessa. Ratatekniikka kuuluu PowerParkin Devil's Mine Hotelin vahvoihin puoliin; huoneesta toiseen siirryttäessä vaunu kiihdyttää vauhtiaan tavalla, jota ei Suomen muissa kummareissa koe.
Suomen Traileridarkkikset Suomessa kiertäneiden tivolien legendaarisista kummitusjunista muistetaan ainakin kaksi: Suomen Tivolin "Magic Caves", sekä Tivoli Seiterän alunperin 1972 Suomeen tuoma "Spöktåget" joka tunnetaan nykyään paremmin Roopen Huvipuiston Kummitusjunana. Kyseiset kaksi trailerikummitusjunaa olivat yksikerroksisia ja helposti liikuteltavia. Fasadimaalaukset olivat perinteisten trailerikummarien tapaan erittäin tyylikkäitä, kun taas ahtaat sisäradat painottuivat aitojen kummariperinteiden mukaisesti lähinnä pimeyteen ja pelästyttäviin ääniin. Magic Caves oli mitä ilmeisimmin italialaisvalmisteinen ja Suomen Tivolissa vuoteen 1996 asti. Parhaiten tästä kummarielämyksestä muistettaneen sisäradan punainen paholainen joka matkustajia tervehtiäkseen nosti hattuansa - ja samalla koko päänsä harteiltaan (kyseessä saattoi olla peräti Linnanmäen 1980-luvun Kummitusjunassa nähdyn legendaarisen "Venyvän Miehen" yksinkertaisempi versio). Kymmenen vuoden kummaripaussin jälkeen Suomen Tivoli osti PowerParkilta kaksikerroksisen Dark Ride -kummitusjunan. Kyseinen Dark Ride jatkaa trailerikummarien perinteitä lajinsa ainoana edustajana Suomessa, sillä Roopen Huvipuiston Kummitusjunakin lienee siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen. KenNetin
pieni kunnianosoitus Suomen traileridarkkiksille
____________________________________ Taustatietojen
jäsentäminen, EXCLUSIVE
PHOTOS MUUT
VALOKUVAT
Lähteet Lämpimät
kiitokset / Warmest Thanks KenNetti on Kenneth Sundbergin täysin epäkaupallinen nettisaitti joka kunnioittaa ja ylistää lahjakkaita ihmisiä ja heidän töitään. Kaiken tälle saitille kerätyn materiaalin tarkoituksena on jakaa informaatiota, edistää tietämystä vähemmälle huomiolle jääneistä asioista, sekä viihdyttää ihmisiä kaikkialla maailmassa. KenNetti ja Kenneth Sundberg eivät ole missään tekemisissä tällä saitilla mainittujen yhtiöiden, teemapuistojen, elokuvien, ihmisten, kummitusten tai muiden asioiden kanssa. Oikeuksia materiaalien jäljentämiseen ei ole myönnetty KenNetille eikä Kenneth Sundbergille, lukuunottamatta osioita missä asiasta on erikseen mainittu. Jos Sinun mielestäsi jokin kuva tai muu materiaali ei saisi olla tällä saitilla, ole ystävällinen ja OTA YHTEYTTÄ Kenneth Sundbergiin, niin voimme nopeasti ratkaista ongelman. KenNetti is a totally non-commercial website by Kenneth Sundberg to pay tribute and to honour the work of talented people behind some of the most wonderful things found on this planet. All the material is gathered here only to inform, to promote things that need to be noticed, and to entertain people all over the world. KenNetti and Kenneth Sundberg are not affiliated to any of the companies, theme parks, movies, people, ghosts or other things appearing on this site. No rights of reproduction have been granted to KenNetti or Kenneth Sundberg, except where indicated. If You feel that some image or material whatsoever should not appear on this site, please CONTACT Kenneth Sundberg so that we can quickly resolve the problem.
|
||||||||||||
![]() |
||||||||||||